maanantai 30. tammikuuta 2012

Onnin jalostustarkastus ja näyttely

Kuopion Jalostuspäivät 28.-29.1.2012

Mukava Kuopion reissu on nyt takana. Lauantaina ohjelmassa ennen jalostustarkastuksia oli Kirsi Sainion mielenkiintoinen luento geneettisestä monimuotoisuudesta. Vain kuusi koiraa oli ilmoitettu jalostustarkastukseen, jonka tekivät kasvattaja ja ulkomuototuomari Saara Sampakoski sekä kasvattaja ja jalostustoimikunnan jäsen Petra Palukka. Onni oli vuorossa ensimmäisenä ja vähän alkoi jännittämään, kun ilmeni, että koira arvostellaan pöydällä. Lappalaisia kun ei näyttelyissä pöydällä seisoteta ja Onninkin ainoat kokemukset pöydästä ovat eläinlääkärireissuilta. Hyvin se kuitenkin meni ja ukkeli rauhoittui pöydälle hyvin. Tilaisuus oli mukava ja rento, yleisössä oli parisenkymmentä rodun kasvattajaa ja harrastajaa. Oli mielenkiintoista saada Onnin rakenteesta perinpohjainen arvio ja kuulla perustelut miksi esimerkiksi alalinja on nouseva. Monesti näyttelyissä ei saa ”rahalle vastinetta” kun arvostelussa on vain pari riviä tekstiä ja usein vain tietyt osa-alueet on arvosteltu ja toiset unohdettu kokonaan.

Sampakosken ja Palukan mielestä suurin puute Onnin rakenteessa on kapea ja lyhyt rinta, jonka takia eturaajat ja –liikkeet ovat ahtaat sekä alalinja nouseva. Tämän takia yleisvaikutelma tipahtaa erinomaisesta erittäin hyvään. Tässä tarkastuksen tulokset:

Yleisvaikutelma: erittäin hyvä
Koko: korkeus 49 cm
Purenta: ok
Hampaat: ok
Kivekset: ok
Tyyppi: erittäin hyvän tyyppinen
Mittasuhteet: hyvät urokselle
Sukupuolileima: voisi olla selkeämpi
Pää: erinomainen
Ilme: erinomainen
Kallo: erittäin hyvä kallo
Kuono: erinomainen
Kirsu (pigmentti): lumikirsu
Otsapenger: erittäin hyvä
Korvat: erinomaiset, hyvin asettuneet
Silmät: erinomaiset, tummat
Luusto: riittävä
Ylälinja: erinomainen
Alalinja: nouseva vatsalinja
Rintakehä: hiukan kapea ja voisi olla pidempi
Eturaajat: oikea asentoiset
Eturaajojen kulmaukset: saisi kulmautua voimakkaammin
Lanne: ok
Lantio: ok
Takaraajat: oikea asentoiset
Takaraajojen kulmaukset: erinomaiset
Liikunta: erittäin hyvät sivuliikkeet, takaa kapeat, edestä kerien
Käpälät: hyvät
Häntä: hyvä asentoinen, hieman lyhyt
Karvapeite: oikeanlaatuinen, ei tänään turkissa
Väri: musta vaalein merkein
Yleiskunto: erinomainen
Luonne: miellyttävä, rodunomainen
Hyväksytty



(kuvat otettu kännykällä, laatu ei päätä huimaa...)

Sunnuntain näyttelyssä slk-urokset arvosteli Eija Lehtimäki, joka kasvattaa suomenlapinkoiria kennelnimellä Orso-farm. Onni sai tulokseksi H (=hyvä), tässä arvostelu:

"Hieman kevyt luustoinen, mittasuhteiltaan turhan neliömäinen uros, otsapenger saisi olla voimakkaampi ja alaleuka vahvempi. Hyvä etuosa, mutta takaosa saisi kauttaaltaan olla voimakkaampi, tiiviisti kiertyvä häntä, hieman ulkokierteiset takaraajat, karvanlaatu oikea, tänään turkkia niukasti. Rodunomainen lähestyttäessä."


Jokaisella tuomarilla on oma suomenlapinkoiran ihannetyyppi ja tämä näkyy tässäkin, kun vertaa jalostustarkastusta ja näyttelyarvostelua. Sampakoski piti Onnin rungon etuosaa heikkoutena ja takaosaa hyvänä (lanneosa, lantio ja takaraajojen kulmaukset). Lehtimäki taas arvosteli toisinpäin: etuosa hyvä, takaosa heikkous. Toki Onni näyttääkin nyt turkin takia epäsopusuhtaiselta: kauluksessa on karvaa ja takaosassa taas ei, mutta rakenne turkin alla on kuitenkin sama. Tällaista tämä näyttelyhomma on, joskus kun lukee saman koiran kahta näyttelyarvostelua, voisi luulla, että kyse on eri koirista. Makuasioista ei voi kiistellä :)

Näyttelyssä oli satakunta suomenlapinkoiraa ja ROP oli Cantavia Piimäsuu ja VSP Fihtolas Cupla. Oli mukava taas pitkästä aikaa nähdä tuttuja. Pakkanen oli kyllä aika jäätävä ja mekin häivyimme paikalta heti kun Onni oli arvosteltu. Nähtiin siellä jonkun lapinkoiran kylmissään nostelevan jalkojaan, mutta valtaosa koirista taisi vain olla tyytyväisiä näin ”raittiista” ilmasta.

Meidän koko poppoo oli reissussa mukana ja tämä olikin ensimmäinen hotellireissu meidän koirille. Majoituimme Kunnonpaikassa ja lemmikkihuoneet olivat alimmaisessa kerroksessa. Paljon muitakin Jalostuspäiville osallistujia koirineen majoittui tuolla ja käytävillä kuuluikin ajoittain ”pystärimäinen räksytys” :) Onneksi meidän koirat eivät reagoineet käytävältä ja viereisistä huoneista tuleviin ääniin haukkumalla. Onni kävi tökkäisemässä minua tai isäntää ääniä kuullessaan, liekö viestittänyt, että ”ääni on huomattu” tai että ”äippä kerro, mikä mikä ääni tuo on?” Koirat olivat keskenään huoneessa illallisen ja aamupalan ajan, eikä mitään oltu tuhottu, taisivat olla väsyneitä kaikesta hulinasta ja matkustamisesta. Kunnonpaikka on kyllä mukava hotelli. Majoittujat saavat käyttää hotellin kolmea kuntosalia ja kylpylää. Salitreenin ja vesijuoksun jälkeen pihviateria maistui kyllä hyvältä!

Nyt nämä ”koiramaiset” reissut ovat vähäksi aikaa ohi. Lieksassa on toukokuun alussa ryhmänäyttely, jossa arvostellaan sekä FCI 5 ja 7, joten aika suurella varmuudella meidän kolmikko nähdään seuraavan kerran kehässä siellä.

lauantai 21. tammikuuta 2012

Näyttelyreissu Kajaaniin

Viime sunnuntaina olimme Ilonan ja Myyn kanssa näyttelyssä Kajaanissa. Pallohallissa pidetty tapahtuma on aina ääriään myöten täynnä, vaikka onkin jaettuna kahdelle päivälle. Onneksi otimme mukaan kevythäkin ja vaikkakin oli työ ja tuska saada se kuljetettua kehän laidalle sen kaiken väentungoksen läpi niin olihan se hyvä lepopaikka koirille arvostelua odotellessa.

Tuomarina oli Joanna Pronin, käsittääkseni melko tuore 7-ryhmän tuomari. Hän kohteli hyvin koiria ja antoi ihan perusteelliset arvostelut. Ainoa asia, mitä olisin kaivannut olisi ollut ääneen kerrotut perustelut koirista varsinkin sijoitusvaiheessa, edes muutamalla sanalla. Hän myös mittasi kaikki koirat ja vähän jännitin miten meidän tytöt suhtautuvat mittakeppiin, koska emme ole sitä varten harjoitelleet, mutta eipä noiden käytöksessä ollut ongelmia. Myy ja Ippe saivat hienot arvostelut:

Myy JUN ERI, JUK1, SA, PN3, VASERT
Koko 62 cm. Erinomaista tyyppiä oleva. Hieman pitkärunkoinen. Purenta 2x P1 vasemmalla yllä. Kaunis pää. Hyvä kaula ja ylälinja, Hyvä runko. Hyvät kulmaukset. Hyvä luusto. Liikkuu hyvin. Tänään ei parhaassa karvassa. Miellyttävä käytös. Rodunomainen lähestyttäessä.

Ilona KÄY ERI, KÄK1, SA
Koko 62 cm. Erinomaista tyyppiä oleva. Oikeat mittasuhteet. Kaunislinjainen ja -ilmeinen pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä eturinta. Oikeamallinen ja -pituinen, hieman matala rintakehä. Hyvä lanne ja lantio. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Hyvä luusto. Liikkuu hyvin. Oikea karvanlaatu. Miellyttävä käytös. Rodunomainen lähestyttäessä.

Paras narttu ja ROP-tittelin voitti valioluokan Sölrävens Siv. Toisena oli Asta, joka sai sertin ja kolmantena sitten meidän Pikku-Myy. Neljäs oli kaunis Mustakallion Avadakedavra, jonka omistajan kanssa juttelimme paljon myös kehän laidalla. Täytyy kyllä sanoa, että kehän laidalla oli mukava tunnelma, juttu luisti myös tuntemattomien koiranomistajien kanssa. Erittäin kiva oli tavata myös Myyn sisko Tyyne (S. Arquette) ja veli Luka (S. Arrival Arrow) omistajineen. Saman näköistä ja oloista porukkaa, koirat siis, rauhallisia kaikki. Harmi ettemme ottaneet kuvia. Sasarnon kakarat menestyivät kyllä kivasti, sillä Tyyne sai EH:n ja Luka ERI:n. Varsinkin Lukan liike oli hienoa katsottavaa.

Nyt pidämme väliviikonlopun näyttelyistä, sitten kuun lopussa suuntaamme Onnin kanssa Kuopioon jalostuspäiville. Luvassa jalostustarkastus ja koiranäyttely.

Tänään käytiin hiihtämässä metsässä umpihangessa. Koirat tietysti juoksentelivat omia kuvioitaan. Paikoitellen lunta oli Onnin mielestä liikaa ja sen haukahteli kimakasti muiden jäljessä hangessa tarpoessaan. Kyllä koko porukkaa väsytti sen jälkeen. Tosi hyvää kuntoilua kaikille, etenkin isäntäväelle. Huomenna uudestaan!

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Mietteitä alkaneelle uudelle vuodelle

Vuosi vaihtui meillä rauhallisissa merkeissä. Nykyinen majapaikka on rauhallisemmalla paikalla kuin entinen koti, joten ilotulitteita ei kukaan räiskytellyt aivan vieressä. Jatkuvasti pauke kuitenkin kylältä kuului. Vietimme illan sisätiloissa rullaverhot vedettynä ikkunoiden eteen. Ilona ja Myy eivät ilotulitteita pelkää, mutta Onni totesi ettei ulos ole menemistä. Onni oli kuitenkin selvästi rauhallisempi kuin edellisenä vuoden vaihteena, jolloin ukko läähätti ja vaihtoi paikkaa levottomana. Nyt Opa nukkui rauhallisesti koko illan, välillä vain kohotti päätään jos pamaus kuului lähempää. Seuraavana aamuna lenkkeiltiin tavalliseen tapaan, eikä Onnikaan enää näyttänyt muistavan pelkoaan. Mitään muuta ääniarkuutta Onnilla ei ole, se on muutaman kerran ollut lintujahdissakin mukana ja ainoa reaktio minkä vieressä yllättäen paukahtava haulikko on saanut aikaan on ollut innostus että missä se saalis on :)

Näin vuoden vaihtuessa näyttää olevan tapana miettiä mitä tulevalta vuodelta odottaa. Ennen kaikkea me toivomme kaikille koirille terveyttä ja vielä lisää terveyttä. Kunpa vuosi 2012 olisi ensimmäinen kokonainen vuosi jolloin koiramme eivät sairastaisi mitään vakavampaa…

Lisäksi olisi hienoa jos Ilona jatkaisi hyviä otteitaan lintujahdissa ja Myy ottaisi askeleita eteenpäin ja saavuttaisi jonkinlaisen toimintavarmuuden kanalintujen kanssa. Olisihan se hienoa metsästää kahden toimivan koiran kanssa ensi syksynä! Koerintamalla tavoitteena olisi osallistuminen ja tulos Ilonalle voittajaluokassa ja Myylle nuorten/avoimessa luokassa. Nämä edellyttää tietysti Ilonalla voittajaluokan vesi- ja jälkityökokeen läpäisyä ja Myyllä avoimen luokan vesityökokeen läpäisyä, joihin molempia koiria joutuu treenaamaan kovasti. Näyttelyissä tulemme myös piipahtamaan ainakin kerran, nimittäin reilun viikon päästä Kajaanin kv:ssä, jonne Myy ja Ilona on ilmoitettu. Lisäksi Myyn kanssa on toiveissa saada jatkaa agilitya, tällä hetkellä treenaamme kerran viikossa. Myy on myös tarkoitus luustokuvata viimeistään loppuvuodesta.

Onnin kanssa tavoitteena on treenata enemmän verijälkeä ja ehkä käydä virallisessa mejä-kokeessa ensi vuoden aikana. Yritän myös saada Onnin luonnetestiin. Tammikuun lopussa Onni osallistuu Jalostuspäivien näyttelyyn ja samalla jalostustarkastukseen. Katsotaan sitten sen jälkeen muita näyttelysuunnitelmia. Ensi viikolla alkaa arkitottelevaisuuskurssi, jonne olisi tarkoitus mennä palauttamaan mieleen mm. miten muita koiria ohitettaessa pitäisi käyttäytyä. Ja tietysti treenaillaan mielen virkistykseksi tokoliikkeitä ja muita temppuja. Voi olla myös, että loppuvuodesta Onnin silmä- ja polvitarkastukset uusitaan.

Nyt alkuvuodesta on tulossa monta mielenkiintoista kk.saksanseisojapentuetta (tietoja löytyy Saksanseisojakerhon nettisivuilta: Rodut – Kk.saksanseisoja – Pentueet). Ilonan emä Höökabo’s Qvista on astutettu ruotsalaisella uroksella Stormkullens Bästa-Bork:lla ja pentuja odotetaan syntyväksi helmikuun puolessa välissä (Saunapihan blogi).